Suomalais-ugrilaisessa perinteessä on ollut tapana uskoa erilaisiin henkiolentoihin, joista yksi on noita. Noidat ovat pystyneet käyttämään yliluonnollisia voimia ja loitsuja.

Noitien rooli ja merkitys on vaihdellut eri suomalais-ugrilaisissa kulttuureissa eri aikakausina. Suomessa noitia on pelätty ja vihattu, ja niiden on uskottu kykenevän esimerkiksi sairauksien aiheuttamiseen, huonon sään tekemiseen tai karjan ja ihmisten vahingoittamiseen. Mutta toisaalta, noitia on myös pidetty myös tietäjinä ja parantajina, jotka ovat voineet auttaa ihmisiä.

Esimerkiksi saamelaisessa perinteessä noidat ovat voineet toimia shamaaneina, joiden tehtävänä on ollut välittää yliluonnollista tietoa sekä parantaa sairauksia.

Esimerkiksi Lapin noita on yleinen termi, jolla on tarkoitettu henkilöä, joka harjoittaa noituutta Lappiin liittyvässä kulttuuriperinteessä. Lapin noitia on historian saatossa leimattu myös noitavainojen kohteiksi, mikä osaltaan on vaikuttanut käsitteeseen negatiivisesti.

Kalevalassa mainitaan useita henkilöhahmoja, jotka saattavat liittyä lappalaiseen tai pohjoiseen kulttuuriin ja joilla on yliluonnollisia kykyjä.

Esimerkiksi Louhi on Kalevalan mahtava naisolento, joka asuu kaukana pohjoisessa ja jonka luona Väinämöinen vierailee. Louhi tunnetaan taitavasta taikuudestaan ja loitsunsa voimasta.