Jättiläiset ovat ennen ihmisten saapumista ja kristinuskon valloitusretkiä eri seuduilla yleisesti asustaneita myyttisiä olentoja. Jättiläisolentoihin lukeutuvat muun muassa hiidet, Kalevan Pojat, muukkilaiset, meteliläiset, jatulit, juutilaiset ja osa peikoistakin.

Suurikokoisten olentojen varhaisesta asutuksesta ja toiminnasta kertovat edelleen lukuisat paikannimet ja luontokohteet ympäri Suomea. Jättiläiset ovat kotoutuneet erityisesti länsisuomalaiseen perinteeseen.

Etymologisesti nimitys ’jatuli’ tai ’jotuli’ tulee norjalaisesta sanasta ’jotunn’, joka tarkoittaa hyvin syönnyttä. 

Jättiläiset eivät ole pohjimmiltaan pahoja olentoja mutta ajoittain ne aiheuttavat harmia. Jättiläisiäkin on moneksi ja osa niistä on suorastaan vihannut ihmisiä. Jäteillä on äkkipikainen luonne ja ’vähän järkeä’ suuressa päässä.

Jättiläiset ovat erityisen tykästyneitä suurten kivien ja siirtolohkareiden heittelyyn. Ne ovat jääneet niille sijoilleen luontoon maamerkeiksi, joista paikalliset ihmiset ovat kertoneet syntytarinoita sukupolvesta toiseen.

Jättiläisten tiedetään toteuttaneen joitakin mittavia rakennushankkeita ja tehneen itselleen jopa kivilinnoja, joista tosin on jäljellä enää raunioita.